Aloitus || 4.5.2017

Istuin eilen illalla koulupöytäni ääressä. Niin kuin usein muulloinkin, olin todella väsynyt. Niin väsynyt, etten jaksanut tehdä koulutehtäviäni, enkä oikein mitään muutakaan, mitä olin koulupäivän aikana suunnitellut tekeväni. En silti halunnut mennä nukkumaan, eihän kello ollut vielä edes yhdeksää. Katselin ikkunasta pihalle ja huomasin meidän koiran istuvan häkissään yksinäisenä, piristystä vailla. Nousin ylös, laitoin eteisessä olevat kengät jalkaan ja kävelin häkille. Avasin oven, menin häkkiin ja istuuduin koiran kopin katolle. Voi sitä riemun määrää, mikä pienen koiran koko olemuksesta säteili! Häntä heilui, koira hyppi ja tärisi onnesta. Piristimme toinen toisiamme ihan vain sillä, että olimme toistemme seurssa ja aistimme rakkauden, jota ihmisen ja koiran välillä on. Sitä on paljon, loputtomasti. Voi kuinka suuri rikkaus on omistaa koira! 

Palattuani istumaan hieman pirteämpänä koulupöytäni ääreen ymmärsin, että nyt on se hetki! Olin miettinyt blogin perustamista neljä vuotta..neljä vuotta! Kamalan pitkä aika. Yhden blogin olen kerran jo perustanut, mutta ensimmäisen kirjoituksen jälkeen se jäi unholaan. Viime aikoina minulla on kuitenkin ollut usein sellainen olo, että tahtoisin kirjoittaa, joten tiesin oikean hetken olevan käsillä. En minä tässä mitään menetäkkään, jos tänne kirjoitan.

Syitä siihen, miksi en ole viimeisten parin kuukauden aikana perustanut blogia, vaikka vakasti sitä olenkin harkinnut, on paljon. 
- Olen miettinyt mitä kirjoittaisin? En halua jakaa tänne kaikkea elämästäni ja tiedän että rajan veto julkisen ja yksityisen tiedon välille ei aina ole helppoa. 
- Olen miettinyt pitääkö kukaan tekstistäni? Minun tehtäväni ei kuitenkaan ole miellyttää muita ja kirjoittaa vain aiheista, jotka ovet suuressa suosiossa. Kirjoitan siitä, mikä itseäni kiinnostaa ja mistä kirjoittaminen on minulle luontevaa. 
- Muistanko kirjoittaa tarpeeksi usein? Eihän täällä tietääkseni sakoteta siitä, jos jättää kirjoittamatta. Kirjoitan kun sille tuntuu. Joskus pari teksti päivässä, toisinaan kuuakuden tauolla. Enhän minä osaa ennustaa, en siis tiedä miten tämä alkaa sujua. 
- Opinko käyttämään Bloggeria? Muutkin ovat oppineet, joten uskon minunkin oppivan, kun vain käytän hieman aikaa asioiden tutkimiseen ja kokeilemiseen. 
Teen siis blogia fiilisten mukaan. Tosissaan, muttei vakavasti!

Mistä sitten kirjoitan?

Vielä en tarkkaan tiedä minkälaista tekstiä tänne kirjoitan ja mitä aiheita käsittelen. Tykkään pohtia paljon erilaisia asioita ja koen eri tilanteet kaikkien asitien kautta. Mietin usein sitä, mitä ihmiset tekevät ja miksi he tekevät niin, ihan yksilötasosta maailmanlaajuisiin asioihin. Mietin eri tilanteissa usein sitä, mille minusta ja muista tuntuu? Mitä ihmiset näkevät ja kokevat? Mikä heille jää mieleen tilanteesta ja mitä tilanteesta voi oppia? Mietin siis paljon ihmisen olemista ja siitä tämä blogin nimi Uppoutuneena olotilaan tuleekin. 

Kirjoitan tänne ns. normaaleja blogitekstejä, joissa kerron päivistäni, tapahtumista tai jostain muistoista. Kirjoitan myös tarinoita ja runoja, sekä mielipidekirjoituksia hyvän aiheen sattuessa kohdalle. Vaikka aiemmin sanoin, että kirjoitan vain asioista, mitkä itseäni kiinnostaa, niin minulle saa toki ehdottaa aiheita. Otan niitä avoimin mielin vastaan! Valokuvaan fiiliksen mukaan eri tilanteita ja kauniita katseen vangitsevia tilanteita, joten valokuvia pyrin liittämään kaikkiin kirjoituksiini.

Tästä se lähtee! 


P.S. Saa antaa vinkkejä aloittelijalle